Menopelitallin touhuja

Uusi vuosi toi talven tullessaan

2012-01-11T05:04:00.000-08:00

Nyt on saatu sitä kauan kaivattua lunta ja pakkasta, eikä tippaakaan liian aikaisin. Täti meinasi menettää viimeisimmätkin hermon rippeensä ainaisen kuran keskelle. Hevosetkin tuntuivat piristyvän silmissä ja touhuilevat tarhoissaan ja nauttivat pitkistä ulkoiluista.Uusi vuosi ei vielä ole meille muuta uutta tuonut, toiveissa olisi aloittaa treenit tuossa pellolla ja päästä ajelemaan viime syksynä hankittujen jalasten avulla kärryillä.

Onneksi setä sai navettakeittiön hormin vetämään ja saamme lämmitettyä vettä hevosille padassa, samalla lämpiää hiukan myös navettakeittiökin. Nautin niin tallitöistä kun on hyvä talli ja toimivat systeemit.

Myrskyn merkit

2011-12-30T01:56:00.000-08:00

Näytti meille Tapaninpäivä, joka toi tullessaan rajun myräkän ympäri Suomea. Meiltä sähköt katkesivat tapaninpäivän aamuna ja tulivat takaisin keskiviikkoiltapäivänä.

Siinä sitten tapaninpäivä sujui pelaillessa pelejä kynttilän valossa ja kuunnellessa kun tuuli ulvoi nurkissa.

Onneksi asumme keskellä aukeaa ja vain nämä pihapuut ovat tässä ympärillä, eivätkä ne nyt kaatuneet kenenkään niskaan.

Olin jo aikaisemmin hamstrannut pitkiä kynttilöitä kaapinperälle ja nyt ne tulivatkin tosi tarpeeseen. Sisällä niitten kanssa näki touhuskella ja lueskella. Tallilyhty oli jäänyt lataamatta, mutta päivisin paistoi aurinko ja sen turvin näki tallinkin siivota. Vedetkin saatiin kaivosta hevosille, joten ei täällä hätää ollut. Pakkanen suli ja sen sisältö menetettiin tietysti, mutta muuten oli tunnelmallista ja rauhallista. Koirista tuntui olevan mukavaa kun sohvalla loikoilimme lukemassa ja ne saivat syödä isoja joululahjaksi saamiaan luita.

Hevostekin ulkoilivat päivittäin muutaman tunnin, eikä ne edes ihmetelleet mitenkään kaksijalkaisten otsalamppuilua; ovat tottuneet siihen, että minä sitä käytän pimeällä muutenkin kun olen melkein sokea pimeällä. ;)

Joulu sai siis äkkinäisen päätöksen. Kuusi on pirtissä vielä, se tuli ilmeisesti valittua nappiin kun ei vieläkään varista vaan uljaasti seisoo olohuoneessa iloa meille tuottamassa.

Menopelitallin väki toivottaa iloista uutta vuotta kaikille! Ensi vuonna tavataan taas! ;)

Hyvää Joulua!

2011-12-22T01:16:00.000-08:00

Menopelitallin väki toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Syysmyräkkää ja talliremonttia

2011-10-13T06:34:00.000-07:00

Sataa, paistaa, sataa, paistaa ja tuulee niin, että villapaitaa pitää laittaa päälle ja tulisijoihin tulet, että tarkenee. Syksy on edennyt inhottavimpaan osaansa, kuraa ja vettä riittää. Talvi alkaa kuulostaa entistä paremmalta vaihtoehdolta vaikka hieman pelottaakkin tuleeko talvesta yhtä rankka kuin viime talvi oli.

Talliremontissa otetaan huomenna toivottu askel: lattia valetaan. Sitten päästäänkin jo rakentamaan karsinoita. Mieltä on painanut pieni stressi isojen puolesta, ne kun viettävät yönsä tietysti pihalla. Jos oikein tiukkapaikka tulee, saadaan ne kyllä sisälle pienin muutoksin, mutta enää tässä vaiheessa ei sitä aleta kovin heppoisin perustein tekemään. Isoille puetaan loimet kun säätiedotus lupaa kurjaa ilmaa. Sittenpä niitä ei näykkään tässä pihatarhassa lainkaan, suunnistavat takit päällänsä takaisin laitumelle. Jokaisella hevosella on kunnon talvikarva ja ihan helposti niitä tuskin paleleekaan. Taitaa täti turhaan hätäillä.

Koirat opettelevat sisäkoiriksi taasen pitkän ja lämpimän kesän jälkeen. Kovin kiva niistä olisi olla tarhassa, mutta sade on tehtävänsä tehnyt ja koirienkin on mukavampi olla sohvakoirina.

Uusia kotisivuja työstetään parhaillaan, näistä kun on jo aika ajanut ohitse aikapäiviä.

Niitä odotellessa ja hienoja kuivia syyspäiviä toivottaen:

Taru ja karvakorvat

Sissi radalle-projekti polkaistu käyntiin

2011-09-06T00:43:00.001-07:00

Menopelitallilla puhaltaa alkaneen syksyn myötä uusia tuulia; Sissi pääsi kunnon treeniin kun Alina aloitti Teivon ravinuorten ponikerhon. Syksyn mittaan ajellaan Sissille kuntoa ja trimmataan poni ehkpä jopa radoille asti. Reippaasti se pistelee menemään tuossa sänkipellolla Alina ohjaksissa.

Ponimus on vaan kasvattanut sellaisen karvan jo nyt, että se on p

akko klipata, hikoilee sen verran reippaasti kuitenkin. Se tietääkin talveksi uusien toppaloimien ostoa, eihän sitä voi pakkasen armoille nakuna jättää.

Toivottavasti parivaljakko jaksaa ahkerasti treenata syksyn ja talven pimeilläkin. Olen minäkin luvannut autella ja ajaa silloin kun ei Alina syystä tai toisesta voi.

Nätti treenaa ja edistyy. Se on muuttunut peh

meämmäksi minun mielestä jopa juoksutettaessa. Sprengerin Dynamic RS kolmipala on osoittautunut hyväksi valinnaksi sen suuhun.

Traileri- ja talliremontti edistyvät hitaasti, mutta varmasti. Pieni jännitys itsellä vaan takaraivossa ilmojen suhteen; tallissa on nyt kaksi karsinaa ja hevosia neljä, joten ilmojen herran soisi olevan meille armollinen ja jatkavan lämmintä syksyä vielä pitkään.

Talliremppaa, lumikko ja muuta mukavaa

2011-08-15T00:47:00.000-07:00

Syksyn merkit on selvääkin selvemmin ilmassa ja me aloitimme Jonin kanssa talliremontin loppuun saattamisen. Varsinainen ikuisuusprojekti sekin on ollut, mutta nyt se on ihan pakko saattaa loppuun. Suunnitelmat on valmiit ja loput purkutyöt pitää vielä tehdä, että päästään rakentamaan uutta. On sitten mukavampi varustaa hevoset ja kengittää sisällä pois tuulesta ja tuiskusta. Talliin tulee kaksi 9neliön karsinaa, yksi reipas 11neliöinen ja yksi vajaa 8neliötä tuolle pienelle pinsessa ponille. Kengityspaikalle Joni on suunnitellut laittavansa loisteputkivalaisimet, jotta näkee sitten kunnolla kengittää.

Äiti-Kiuli toi yllätykseksi lumikon meille näytille. Melkosen vilistäjän oli saaliiksi saanut. Kesän ajan katti onkin majaillut pääasiassa pihalla, mitä nyt välillä käy syömässä raksuja sisällä ja laskemassa kakaransa. Muut kissathan meillä on pelkästään sisällä koska ensimmäisestä pentueesta äiti katti vei pari pentua naapuriin. Kaippa ajatteli, ettei näitä voi nuo ihmiset mihinkään viedä jos hän itse ne vie tuonne talteen kun muut pennut lähtivät uusiin koteihinsa yksi kerrallaan.

Hevosten syyshuolto sai aloituksen kun hampaat raspattiin tuossa kuun alussa. Ipsu sai rauhoitetta saman verran kuin Nättikin ja meni siitä ihan pökkiin. Meinasi mokoma jopa kaatua päälleni. No, saivat sitten jäädä talliin huilimaan ja iltasella pääsivät takaisin pihalle.

Isot hevoset ovatkin laiduntaneet tuossa rajan takana pellolla tämän kesän. Siitä on ollut kätevä ottaa ne talliin sisälle kuumimpaan aikaan ja paarmoilta suojaan. Ja niitä riitti ja paljon. Eikä tänä vuonna niihin mokomiin meinannut mikään öttimyrkky auttaa ollenkaan, joten oli parempi pelastaa kaviokkaat sisälle.

Sissi on voinut tänä kesänä hyvin. Hoito on pidetty mahdollisimman yksinkertaisena; pesut, loimitus ja aijoissa talliin. Näillä on nyt menty koko kesä ja Sipse on saanut pitää suurimman osan jouhistaan ja karvoistansa. Se on aikaisempiin kesiin nähden voinut minusta tosi hyvin. Ell ei meinannut uskoa, että Sissi on jo 16-vuotias ja että sillä on kesäihottuma, sen verran hyvä kuntoinen se on. Vaan on sitä koitettu vaalia ja varjella öttiarmeijoiden hyökkäyksiltä.

Henna on ratsuttanut Nättiä ja täti on kiltisti vaan hoitanut humman valmiiksi Hennalle. No, mikäs tässä on katsellessa kun ammattitaitoinen ihminen kouluttaa mulle valmista ratsua. Pienin askelin eteenpäin mennään, mutta täytyy sanoa, että kovasti on meno muuttunut näinkin vähäisellä ratsastamisella. Kyllä siitä vielä hyvä tulee. Nätti ja Henna maastoilevat silloin kun pellolla ei voi ratsastaa ja se tekee hyvää. Samoja asioita siellä menevät kuin kentälläkin ja se näyttää olevan Nätin kannalta melkein se parempi paikka treenata avoja yms. Se kun näyttää käsittävän ettei ilman niitä kiemuiroita pääse jatkamaan matkaa...siis ajattelee jotenkin, että ne mutkittelut kuuluvat siihen matkantekoon. Hassu piirtoponu!

Kun vaan joskus päästäisiin sitten kentälle asti...Kohta pääsee tuonne sänkipellollekkin treenaamaan vähäksi aikaa...

Nättin ratsutus jatkuu

2011-06-03T07:14:00.000-07:00

Kaksi viimeistä kertaa täti Nätin selkään-projekti etenee, ei täti ratsastaen vaan Henna ratsailla. Omat fyysiset rajoitukset asettavat minulle pakollisia taukoja ratsastukseen. Pakara vaivaa ja istunnalla melkoisen mukavasti toimivaa Nättiä kohtaan on epäreilua yrittää ratsastaa jos avut ovat epäselvät.

Nätti on kyllä fiksu hevonen, siitä ei päästä yli eikä ympäri. Malttaisi vaan kuunnella ratsastajaa eikä päättää itse mitä ja missä kohtia pitää tehdä. Kilttihän se on ja rutiinin myötä varmasti rauhoittuu kuuntelemaan mitä ratsastaja pyytää. Pidätteet menevät läpi reippaammassakin temmossa.

Aikanaan kun aloiteltiin Hennan kanssa Nätin ratsutus, se oli kovin tahmea. Nyt taas vauhtia riittää vaikka kunto loppuisikin. Nätti mennä porskuttaa reippaasti loppukäynnit ja kaikki, siinä ei turhia madella.

Tavoitteena on kantakirjata se tulevaisuudessa pienhevospuolelle sillä onhan sillä erinomainen pienhevossuku isänsä puolella.

Olen kovin tyytyväinen Nättiin ja sen edistymiseen sekä yhteistyöhön Hennan kanssa.

Sissillä on alkanut kesäpuku ja -pesuaika. Pesut näyttävät tekevän hyvää ja Sissi nautiskelee huomiosta ja touhuilusta. Joni kengitti Sissin nyt ja kärryjen kevätrempan jälkeen päästään kärrylenkeille Alinan kanssa. Tästä se treeni alkaa Sissikin osalta tänä kesänä.

Ötiköitä on vallan mahottomasti. Paarmojakin on pongattu jo sekä hevosten että koirien kimpusta. Koitamme suojella kaikkikin eläimet niin hyvin kuin mahdollista myrkyin ja hevoset loiminkin. Nyt kun isot hevoset on tuossa lähipellossa, ne saa tarvittaessa suojaan talliin pahimmaksi ajaksi päivää. Jos tuossa pellossa riittää syömistä jäävät isot tähän koko kesäksi, eivätkä mene Koivuniemeen laitumelle ollenkaan. Helpompi olisi Nättiäkin ratsastaa tuossa vieressä.

Täti Nätin selkään-projektin osa kaksi

2011-05-18T01:09:00.001-07:00

Toinen kerta Nätin kanssa. Eipä se mennyt ihan niin kuin olin ajatellut. Tädin kädet olivat hukassa, varsinkin vasen vaelteli missä sattui. Liekkö osaltaan tos-lääkkeellä vaikutusta kun jännitti, mutta olo oli ihan vetelä. Istuinkin vaikka miten vinossa ja vaikka mihin suuntaan. Ei ole helppoa tällaisen joka paikasta rikki olevan tädin ratsastus.

No, Hennan neuvoilla istunta parani.

Nätti hösöttää ja tätiä jännittää, mutta siitä huolimati ravailimme hiukan. Paremmin kuin viimeksi, mutta päässä on se peikko edelleen. Se harmittaa, tiedän mitä Nätti voisi esittää jos vaan uskaltaisin päästää ja antaa mennä. :(

Sitten pohkeenväistön tapaista yrittämään. Päässä vilistää miljuuna asiaa miten pitää tehdä ja sitten sitä tietää mikä on lopputulos: lapa edellä, kaula kaarella ihan väärään suuntaan puskeva polle ja täti, jolla rypyt silmienvälissä vain syvenevät-sen takia, ettei heti osannut. Täytyisi osata pilkkoa avut ja ajatukset yhteen kerrallaan; hidastaa ja selkeyttää sitä tekemistä.
Minua muistutettiin hyvin nätisti turhasta kriittisyydestä itseä kohtaan. Ollaanhan Nätin kanssa hyvin alussa ja meillä on aikaa opetella asioita sekä siitä ettei Nätti olekkaan mikään valmis GP-ratsu. Ai, ei vai?? :D

Minusta on siltikin hyvin antoisaa työskennellä Nätin ja Hennan kanssa. Ratsastaminen ei ole helppoa eikä temppujen suorittamista temppujen tähden, vaan vaatii myös ajattelua ja hahmottamista miksi ja miten ongelmat ratkotaan myös hevosen kannalta suotuisasti.

Ja sitten lopuksi se pakollinen hehkutus: Ihanaa, Leijonat, Ihanaa!!

Täti Nätin selkään-projektin aloitus

2011-05-13T22:49:00.001-07:00

Torstaina se sitten alkoi: piti kiivetä Nätin selkään. Jännitti enemmän kuin laki sallii, mutta ihan kohtuullisesti se alkoi.

Olen huomannut, että opettajalla on iso merkitys minulle. Jos en pysty luottamaan opettajaan, ratsastuksesta ei tahdo tulla mitään. Onnekseni minulla on ollut viime vuosina muutama oikein hyvä opettaja joiden kanssa tehdä yhteistyötä.

Ja sitten itse projektiin! Vein Nätin pellolle ja nousin selkään. Nättipä oli sitä mieltä, että yksin on melko typerää siellä pelolla mennä ja tahtoi kavereiden luokse. Jäimme sitten Hennan neuvosta lähelle porttia pienelle alueelle, jottei tule paniikki tädille eikä Nätille tilaisuutta ryöstää portille.

Siinä se muka pukkittikin, mutta pienesti.

Pikkuhiljaa se rauhoittui ja minä myös. Siitä sitten alettiin ratsastaa kulmia ja voltteja. Muutama ihan kelvollinenkin tuli suoritettua. Ja ihan vähän raviakin menin, sellaista hipsutusta, mutta kuitenkin.

Vielä on pitkä matka edessä meillä Nätin kanssa ratsukkona, mutta antoisaa oli jo tuo ensimmäinenkin kerta. Projektilla on omat haasteensa sillä tavalla, että minä en ennen ole ratsastanut noin raakaa hevosta "ratsutusmielessä" ja tietysti oma jännittäminen. Mutta jostain sitä on aloitettava ja opettajan puolesta meillä ei ainakaan hätää ole, hän on vallan mainio.

Tästä se lähtee!!

Lämpimiä kevätpäiviä

2011-05-10T04:31:00.000-07:00

Kauan on vierähtänyt viimeisestä kirjoituksesta, aika siis päivittää tilannetta ja pikkuhiljaa koko sivustoa.

Uuki sai pentunsa ja kokonaista 7kpl niitä sitten ripeässä tahdissa syntyi syyskuun ensimmäisenä päivänä. 4 narttua ja 3 urosta. Syksy olikin melkoista vipellystä suuntaan ja toiseen.

Saimme luvan aidata tuosta tontin vierestä peltopläntin millä isot hevoset sitten "laidunsivat" ihan ensilumen tuloon asti. Edellispäivänä laittettiin karsinat kuntoon ja yöksi hevoset sisälle kun sitten lumi satoi maahan. Ja sitä valkeutta riitti sitten koko talven ja pakkasta! Kaksi perättäistä talvea samanlaisia runsaslumisina ja paukkupakkasilla terästettyinä imivät kyllä meistä jokaisesta voimat ja kevään tulo olikin enemmän kuin odotettu asia.

Nyt on +23c ollut jo muutamana päivänä, aurinko paistaa täydeltä terältä. Maa vaatisi hieman vettä jo, rikkaruohotkaan eivät jaksa kasvaa.

Hevoset voivat paksusti, liiankin....

Sissi saa vielä ulkoilla ilman kesäpukuaan, varuillaan ollaan mahdollisen öttiäisarmeijan hyökkäystä varten. Prinsessa-poni nautti pesusta ja puunauksesta silminnähden äitienpäivänä ja nyt alkaakin säännölliset pesut. Olen tehnyt huomion, että mitä yksinkertaisempi hoito Sissillä on, sitä parempi on sen iho. Toki merkkejä ihottumasta on, mutta poni on toistaiseksi oireeton.

Toivomme mahdollisimman öttiäisvapaata kesää.

Nätti sai kengät, Joni kengitti. Piirtoponunen malttoi seisoskella melkoisen hyvin paikallaan, mitä nyt moitti takasten venyttelyä taakse....mahtaako olla paikat jumissa vai liian ronskit otteet kengittäjällä? ;)

Torstaina pitäisi aloitella täti Nätin selkään-projektia Hennan kanssa. Täti panikoi, mutta onneksi Henna on lupautunut opettajaksi sekä tueksi ja turvaksi.

Mamma vartioi laumaansa ja Ipsu uteliaana seuraa pihan tapahtumia. Nyt pitäisi viimeistään aloittaa senkin kanssa kärryily ja tuota ratsastusasiaakin tarjoilla pikkuisen.

Aurinkoisia päiviä toivottaa:

Taru

Keskikesän kuulumisia

2010-06-30T08:16:00.000-07:00

Juhannus oli ja meni hauskoissa merkeissä; juhannuspäivän vietimme Alinan, Leevin ja Jonin kanssa Särkänniemessä. Yllätyin Alinan rohkeudesta mennä laitteisiin ja niimpä koko porukalle tuli tutuksi mm. uusi Moto Gee. Sen ideaa en nyt oikein hahmottanut. Hurjaa? vauhtia vähän aikaa kiitävä laite ei ainakaan minun suosikiksi yllä. Sen sijaan Tyrsky kyllä, johtuneeko siitä, että minua ottaa mahanpohjasta hyvin herkästi...

Isot hevoset ovat laitummella olleet toista viikkoa ja heinästä meinaa näillä näkymin tulla pula. Sissi seurustelee täällä kotosalla meidän ja koirien kanssa ahkerasti ja nauttii virkistäivstä pesuista viikottain. Kesäihottuma ei nyt ole kovin pahaksi hirveästä öttiäisarmeijasta huolimatta äitynyt, mutta loimitus ja pesu ovat enemmän kuin tarpeen.

Meillä on Uukin astutusprojekti taasen käynnissä. Lähipäivinä selviää saadaanko se astutetuksi. Jännittävät ajat siis edessä. Sulhasena toimii Sakin Ponte Jr. Vallan komea uros ja metsässäkin toimiva ajuri.

Minä aloitin uudestaan ratsastustunnit Tuulensillan tallilla ja voi miten nautin pienistäkin onnistumista satulassa! Kyllä ratsastaminen on sitten kivaa! Sain myös ostettua Nätille Freeform shorbackin ja pian pääsen testaamaan sitä selästä käsin.

Syksyllä sitten me Alinan kanssa jatketaan ratsastusta Tuulensillassa ja mie toivottavasti pääsen eteenpäin myös Nätin kanssa. Henna on luvannut olla tukena ja turvana. Siitä iso kiitos hänelle!

Muuten omalla ammatillisella saralla ei ole tapahtunut uutta, TOS vaivaa ja on aijoittain todella pahana. Estää tehokkaasti kaikenlaisen puuhailun pihalla ja ajamisen hevosilla. Ratsastaessa käsien asento on erilainen, joten se onnistuu. En vieläkään tiedä mitä tässä alkaisi tekemään....vai jättäytyiskö vaan olemaan?

Joni lähtee heinäkuun loppupuolella 20päiväksi partiolaisten suurleirille, ensin rakentamaan sitä, sitten olemaan siellä leirillä ja lopuksi tietysti purkamaan leiriä. Siinä on sitten minulla iso ikävä edessä, sen tietää jo nyt. Mutta eiköhän me selvitä!

Ettäpä sellasia täältä Menopelitallilta tällä kertaa!